F-siipi - tilat ja totuus osa 2

Juttusarjamme ensimmäisessä osassa pureuduttiin ”taidekirjastogaten” vaiheisiin. Jatko-osassa tutustutaan siihen, millaisiksi F-siiven ensimmäisen kerroksen tilat ovat lopulta muotoutumassa.

Pieni joukko Design Management -sivuaineopiskelijoita lähti kartoittamaan F-siiven tulevien tilojen käyttötarpeita palvelumuotoilun näkökulmasta. Palvelumuotoilu - tuo yksi yliopistomme keihäänkärjistä - on ala, jonka tarkoituksena on innovoida, kehittää ja suunnitella palveluja muotoilun menetelmin. Käytännössä sen tarkoituksena on tuoda näkyväksi arkipäiväisiltäkin tuntuvat toiminnot ja sen osat hyvän palvelukokemuksen maksimoimiseksi. F-siiven tapauksessa palvelumuotoiluprosessin tehtävänä oli selvittää tilojen erilaiset käyttäjäprofiilit sekä heidän tarpeensa. Ketkä kaikki tiloja käyttävät, mitä he siellä tekevät, mitä haasteita he voivat tilassa kohdata ja mitä he mahdollisesti voisivat siellä tarvita? Tiloissa ei pyöri vain taideopiskelijoita, vaan esimerkiksi myös muiden alojen väkeä, tutkijoita, opettajia ja vierailijoita.

Palvelumuotoiluprosessi käynnissä: tilojen havainnointia ja suunnittelua pienoismallin avulla. Opiskelijoiden kanssa tietohallintojohtaja Manu Pajuluoma ja kirjastosihteeri Katariina Soudunsaari.

Kehittelyn kohteena olevat tilat rajautuivat F-siivessä agoraan, monimuotoiseen oppimisympäristö- ja käsikirjastotilaan eli entiseen taidekirjastoon sekä hiljaiseen lukusaliin. Aineistoa kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla. Prosessin aikana tarkasteltiin esimerkiksi sitä, millaisissa tiloissa opiskelijat ja henkilökunta työskentelevät, millainen heidän päivänsä on ja miten se voisi toimia sujuvammin. Vertailukohtaa tuleville tiloille haettiin myös muista vastaavista paikoista.

Havainnointia ja kehittelyä pohjapiirroksen kautta 

Facebookiin perustettiin aineistonkeruun tueksi F-Hub – tulevaisuuden oppimisympäristö -ryhmä, jonka avulla kyseltiin suuremmalta joukolta heidän haaveistaan tulevien tilojen suhteen. Facebook-ryhmässä nousi esiin hyvin konkreettisia ajatuksia siitä, millainen on hyvä opiskelutila ja mitä siellä on. Ryhmässä esitetyt toiveet myös huomioitiin tulevan tilan sisustussuunnittelussa. F-siiven palvelumuotoiluprosessin kautta havaittiin, että käyttäjälähtöisyyttä ja palvelumuotoilua kannattaa hyödyntää myös jatkossa yliopiston tilojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Oodi taidekirjastolle ei soinut turhaan, sillä opiskelijoiden oman aktiivisuuden ansiosta heidän äänensä pääsee jatkossa paremmin kuuluviin.

Kun F-siipi valmistui vuonna 2006, ei tiloihin saanut laittaa opiskelijoiden teoksia vapaasti esille kahteen vuoteen. Kaikki kellot oli piilotettu agoralla betonipilareiden taakse. Neljännen kerroksen ateljeen lattialle ei saanut tippua maalia. Lounasaikaan Petronella täyttyi tarjottimien kanssa haahuilevista opiskelijoista, joilla oli vaikeuksia löytää istumapaikkaa tilaan käytetyistä neliömetreistä huolimatta. Paikka oli hieno, muttei oikein palvellut käyttäjiään. Kaikkiin muutaman vuoden käyttökokemuksella havaittuihin ongelmakohtiin ei ole voitu puuttua taloudellisista syistä, mutta F-siiven ensimmäisen kerroksen tilat ovat kuitenkin kokemassa suuremman muodonmuutoksen - luonnosten perusteella huomattavasti parempaan suuntaan.

Remontoidun F-siiven sisustussuunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon se erityispiirre, että tilat sijaitsevat Taiteiden tiedekunnassa - ympäristön tulisi inspiroida luovaan työskentelyyn. Sisustuksessa on haluttu panostaa viihtyisyyteen ja tyylikkyyteen, kalusteissa on painotettu ergonomiaa ja pohjoista muotoilua. Agora, jossa ruokala sijaitsee, tullaan jakamaan neljään eri alueeseen, joiden pohjalla on käytetty väriympyrää. Värien lisäksi alueet on rajattu toiminnan ja käytön mukaan: Keltainen Cafe on varustettu peruspöydillä ja -tuoleillla. Sinisen alueen kalusteet ovat baarikorkuisia ja sitä kutsutaankin nimellä Bar. Vihreän Garden -osion pikkutuolit ja lepotuolit on varustettu keinumekanismilla. Punainen ja rennompi alue Lounge on kalustettu verhoilluilla sohvilla ja lepotuoleilla. Kaikkien alueiden kohdalla on otettu huomioon niiden soveltuvuus sekä ruokailuun että työskentelyyn. Värikoodauksen vuoksi niitä voi myös varata esimerkiksi kokouskäyttöön.

Vanhasta F-siivestä tuttujen materiaalien puun, betonin, laatta- ja lasipintojen rinnalle on tuotu pehmeitä ja akustisia materiaaleja lisäämään viihtyisyyttä ja vähentämään kaikuongelmia. Kalusteet on haluttu valita siten, että ne kestävät sekä kulutusta että aikaa. Suunnittelussa on haluttu huomioida myös kalusteiden ja tilojen monikäyttöisyys. Agoralle on suunniteltu liikuteltava tilanjakaja, joka toimii sekä naulakkona, ilmoitustauluna sekä kirja- ja lehtitelineenä. Useimmat muutkin kalusteet ovat liikuteltavissa. Ensimmäisen kerroksen tiloista on haluttu tyylillisesti yhtenäinen kokonaisuus, joten agoran selkeä värimaailma jatkuu myös muissa tiloissa. Lukusali on värimaailmaltaan sininen, käsikirjasto punainen ja virtuaalistudio vihreä. Näissä tiloissa on haluttu huomioida se, että huonekaluja täytyy olla sekä erilaisia opiskelijoita että erityyppisiä opiskelutilanteita varten. Jotkut haluavat tehdä yksilötöitä rauhassa ja toiset kaipaavat ympärilleen elämää. Kaikki opiskelu ei myöskään tapahdu yksin esseitä vääntäessä tai tenttiin lukiessa, vaan tarvitaan kunnollisia tiloja ryhmätyöskentelyä varten.

Toiveena on, että tulevaisuudessa F-siiven ensimmäisessä kerroksessa on elämää ja siitä tulisi keskeinen paikka yliopistolla. Ennen taideopiskelijoiden evakkoa F-siiven agora tunnettiin tilana, joka kumisi tyhjyyttään jo varhain iltapäivällä kanttiinin sulkiessa ovensa. Tähän tilan ja sen potentiaalin haaskuuseen halutaan tehdä radikaali muutos. Jotta haave voisi toteutua, on tiloissa panostettava viihtyisyyden ja käytännöllisyyden lisäksi aukioloaikoihin. Tavoitteena onkin, että F-talo olisi tulevaisuudessa ympärivuorokautisesti auki ja myös ravintola Petronellan aukioloaikoja pyritään laajentamaan. Jos kalenteriin pitää jättää tilaa itseopiskelulle, täytyy myös tilojen antaa mahdollisuus opintojen suorittamiselle.

Haaveena myös on, että F-siiven ensimmäisestä kerroksesta tulisi paikka, jossa eri alojen ihmiset, opiskelijat ja henkilökunta kohtaisivat. Tilaan halutaan muitakin kuin vain taiteiden opiskelijoita, jotta syntyisi poikkitieteellistä vuorovaikutusta. Kenties tämä vaatisi vielä pientä rakenteellista muutosta opintoihin, mutta vuorovaikutuksen mahdollistava tila on hyvä lähtökohta. Tulevat suunnitelmat vaikuttavat lupaavilta, vaikka vasta käytännössä voidaan todeta, miten tiloja todellisuudessa tullaan käyttämään.

Kuvat: Simo Rontti (palvelumuotoilu) ja Suvi-Maria Silvola (sisustus)

Tulevien tilojen suunnittelijat

Sisustussuunnittelija: Suvi-Maria Silvola, Apricus Sisustussuunnittelu

Arkkitehti: Erkki Päiveröinen, H-P Arkkitehdit Oy