Pyllyt puntarille?

Tilanne on tuttu jokaisen opinnoista. Luennoitsijan ääni laahaa pitkin auditorion seiniä jo toista tuntia, ja opiskelijat porautuvat yhä syvemmälle penkkien pehmusteiden syleilyyn. Tunnin takainen levottomuus on vaihtunut apatiaksi, ja takariviltä voi katsella kymmenien sinertävien näyttöjen hohtoa. Joko kohta päästäisiin kahvitauolle?

Jatkuva istuminen väsyttää, ja myös niska-hartiaseudun ja alaselän vaivat sekä heikko aineenvaihdunta johtuvat usein pitkäjaksoisesta istumisesta. Vastaiskuksi loputtomalle pönöttämiselle käynnistivät Turun yliopisto ja YTHS reilu vuosi sitten Pylly ylös -kampanjan. Kampanjan vastuuhenkilön, fysioterapeutti Anne Frimanin mukaan kampanja kannustaa istumisen vähentämiseen ja säännölliseen tauottamiseen nykyisessä järjestelmässä, jossa vain istuminen on sosiaalisesti hyväksyttyä. Kampanjan avulla on lisätty ihmisten tietoisuutta istumisen terveysriskeistä, vaikutettu tilasuunnitteluun ja panostettu henkilökunnan kouluttamiseen. Myös Lapin yliopiston seinillä on Pylly ylös -julisteita muistuttamassa, kuinka helposti meistä jokainen voi virkistyä, parantaa verenkiertoaan, saada 2,5cm kapeamman vyötärön – ai siis mitä?

Ristiriitaista kyllä, kampanjan kolmesta julisteesta yhdessäkään ei mainita niska-, hartia- ja selkävaivoja tai aineenvaihdunnan hidastumista. Sen sijaan julisteissa puhutaan energiankulutuksesta, selluliitista, vyötärönympärysmitasta ja läskimakkaroista. Kysyin Anne Frimanilta, mikä on lihavuuden rooli heidän kampanjassaan. ”Nykyinen tää lihavuusepidemia, mikä nyt ihan Suomessakin on nähtävissä, sen syyhän on runsas paikallaan olo ja istuminen. Sitä pidetään yhtenä tärkeimpänä syynä ylipainolle.” Mutta sana epidemiahan viittaa sairauteen? ”Niin, nimenomaan. Eli istumista pidetään lihavuusepidemian yhtenä keskeisimpänä syynä.” Sama asia näyttäytyy medikalisaatiodiskurssina sukupuolentutkimuksen yliopistolehtori Kirsti Lempiäiselle, joka parhaillaan pitää Ruumiillisuus ja seksuaalisuus -kurssia Lapin yliopistossa. ”Tässä on sellanen nykyajan, ei voi yksistään sanoa että terveysviranomaisille tyypillinen, mutta sellanen holhoava ja ihmisiä luokitteleva ja pisteyttävä hallinta.”

Lihavuusepidemia vai medikalisaatiodiskurssi – mitä ajatuksia julisteet herättävät opiskelijoissa? Käytävällä vastaantulijoilta kysellessä julisteiden vastaanotto on vaihtelevaa. Osan mielestä julisteen hahmo on veikeä ja leikkisä, toiset taas pitävät kokonaisuutta hyökkäävänä ja sanavalintoja loukkaavina. Eräs opiskelija toteaa, ettei istumista tulisi pyrkiä vähentämään liittämällä sitä paksuuteen, sillä esimerkiksi niska- ja selkäjumit ovat yhteinen vaiva koosta riippumatta. Taiteiden tiedekunnan kampukselle Rotkolle on Pylly ylös -julisteiden rinnalle ilmaantunut vastamainos, jossa todetaan ”Miksi istua, kun voi seisoa luennoilla 6h päivässä + 3 kirjastossa – mitä vaan, kunhan en ole lihava!”

Rotkolle ilmaantunut vastamainos

Mihin Pylly ylös -kampanjan julisteissa vedotaan, Kirsti Lempiäinen? ”Vedotaan, että sä olisit parempi ihminen, että sä olisit sopivampi tähän nyky-yhteiskunnan menoon. […] tässä kutsutaan sellasta tiettyä uusliberaalia, tehokasta subjektia, jolla on niinku tän ajan arvot siitä pystyvyydestä ja suoriutuvuudesta ja ehkä myös kilpailusta jollain tavalla ja paremmuudesta ja sellasesta näyttävyydestä.” Anne Friman ei näe, että kampanjassa puhuttaisiin ulkonäköön liittyvistä seikoista hyvinvoinnin sijaan: ”Mä en oikeestaan nyt lähde tohon mukaan ollenkaan. Että tässä on ihan vankka tieteellinen pohja tälle lihavuusasialle ja nimenomaan runsas istuminen tekee meidät sairaiksi ja usein myös lihaviksi. Kyllähän jos paino tulee lähemmäs normaalia, niin sun hyvinvointi kaikin tavoin paranee.”

Toki ihmiset terveydestään haluavat huolehtia. Mutta määriteltäessä lihavuus yksiselitteisesti terveysriskiksi, sosiaalistetaan ihmiset yhteen tavoiteltavan arvoiseksi määriteltyyn ruumisnormiin ja vaiennetaan samalla sosiaalis-kulttuuriset näkökulmat lihavuuden tarkastelusta. Voitaisiinko vaihteeksi mitata hyvinvointia jollain muulla kuin mittanauhalla ja henkilövaa’alla?

Lähteet & lisätietoa:

https://www.facebook.com/pages/Pylly-yl%C3%B6s/534600789981886

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/pylly-ylos--kampanja-saanut-yliopiston-opiskelijoita-ja-henkil%C3%B6kuntaa-lisaamaan-taukoliikkumista.aspx

Koolla on väliä, toim. Katariina Kyrölä ja Hannele Harjunen (Like, 2007)

Kuvat: Sonja Sinisalo